Neljäs työpaja pidettiin 8.6.2021 ja työpajaan pääsi osallistumaan 11 henkilöä. Koulutus oli ensimmäinen tuotteistamisen työpajoista, ja sen aikana käytiin läpi tuotteistamista yleisesti, eli mitä se on, miksi sitä kannattaa tehdä, ja mitä ottaa huomioon. Lisäksi käytiin läpi tuotteistamisen prinsiipit, eli ohjenuorat, sekä tuotteistamisen 10 käskyä.

Työpaja lähti liikkeelle pohtimalla, mitä on tuotteistaminen. Kouluttaja kertoi, että on olemassa kahdenlaista tuotteistamista: ulkoista ja sisäistä tuotteistamista.  Ulkoinen tuotteistaminen on sitä, miten paketoidaan oma palvelu tai tuote asiakkaalle helposti ostattavaksi, eli mietitään asiakkaan näkökulmasta. Sisäinen tuotteistaminen on asiakkaalle näkymätöntä, mm. työohjeinen laatimista. Päivän aiheena oli nimenomaan ulkoinen tuotteistaminen.

Koulutuksessa opittiin että, tuotteistamisella helpotetaan asiakkaan ostopäätöksen tekemistä, eli poistetaan asiakkaan ostamisen esteitä, samalla lisätään omaa myyntiä. Tuotteistaminen on oman osaamisen paketointia ostettavaan muotoon, eri osataan kertoa mitä osataan, ja asettaa sille hinta. Tuotteistamisella ratkaistaan asiakkaan merkittävä ongelma, ja toisaalta lisätään arvoa jollekin osaa prosessia, josta ei ole ennen peritty. Työpajassa käytiin läpi tuotteistetun palvelun tunnusmerkit, ja mietittiin miksi palvelut kannattaa tuotteistaa.

Työpajassa kuultiin, että hinta on tuotteistetun palvelun tunnusmerkki, ja tuotteistamiseen liittyy myös se, että formaatti on toistettavissa päivästä toiseen. Tuotetta pitää tietysti kehittää, mutta hyvin tuotteistetun palvelun pystyy toistamaan vastaavan kaltaisena kerrasta toiseen. Formaatti on ulkoisesti jäykkä, mutta sisäisesti joustava, eli palvelu näyttäytyy asiakkaalle samanlaisena, mutta se voi sisäisesti muuttua. Eli sisäisesti voi tulla muutoksia, esimerkiksi jos esimerkiksi työntekijä vaihtuu yhtäkkiä, vaikka sairastumisen vuoksi, tämän ei tulisi näkyä asiakkaalle. Kun on sisäisesti selkeät ohjeet, kuten laaditut työohjeet, on helppo tehdä sisäisiä muutoksia, esimerkiksi paikata toista työntekijää.

Kouluttaja kertoi, että tuotteistamisella on suuri merkitys työntekijöihin, sillä työntekijöillä on vahva tunne ja varmuutta toiminnassa, kun tiedetään mitä tehdään, ja on selkeät toimintaohjeet. Osallistujat saivat esimerkiksi kelkkasafarin: työntekijät tietävät mitä tehdään: miten esimerkiksi suunnitellaan moottorikelkkasafari eli miten valitaan reitti, mitä asiakkaille kerrotaan, mitä pakataan mukaan, mitä safariin kuuluu, ja he myös tietävät mitä tehdä, jos sattuu jokin normaalista poikkeava tilanne, kuten kelkan hajoaminen tai onnettomuus, ja miten asiakkaat hyvästellään. Kun formaatti on selkeä, se tuo varmuutta toimintaan ja helpottaa yritystä myös uusien työntekijöiden aloittaessa työt. Selkeä formaatti tuottaa myös tasalaatuista palvelua. Suosituimmissa ratkaisuissa on ripaus ”sitä jotain” mitä ei ole kirjoitettu, esimerkiksi lasten huomioiminen, tai ihmisten persoona.

Seuraavaksi käytiin läpi miksi kannattaa, tai pitää tuotteistaa. Tuotteistamisen tavoitteena on luoda yritykselle kilpailuetua, ja luoda kannattavaa liiketoimintaa. Tuotteistamisen pohjana voi käyttää sitä, millaisia asiakkaita tavoitellaan, millaisia tuotteita ja palveluja tuotetaan ja miten, ja mikä on erikoistumisen ja tuotekehityksen aste.  Aina kun tehdään strategisia valintoja, tulisi tietoa hankkia vähintään asiakkaiden tarpeista, toimialasta ja sen olosuhteista, sekä trendeistä ja kilpailusta. Lisäksi tulee muistaa myös yrityksen sisäiset palveluiden/tuotteiden kehittämiseen ja suunnitteluun vaikuttavat tekijät, kuten yrityksessä oleva osaaminen ja muut resurssit. Koska kehittämisen tarkoituksena on luoda edellytyksiä palveluille/tuotteille, jotka asiakkaiden mielestä tuottavat heille lisäarvoa, on usein hyvä ottaa heidät mukaan koko prosessin ajaksi testaamaan ja arvioimaan palveluita/tuotteita. Asiakkailta kannattaa kysyä mielipiteitä, ja heitä on hyvä osallistaa jo tuotteistamisprosessissa ja sen suunnitteluvaiheessa.

Työpajassa opittiin, että tuotteistamiseen kuuluu kiinteästi tarjooma, eli kaikki ne palvelut ja tuotteet, joita yritys tuottaa ja myy. Osallistujat saivat neuvoja, mitä kannattaa tehdä, kun alkaa kehittää omaa tarjoomaa, ja mitä työkaluja on käytettävissä. Kouluttaja kertoi, että nykytilan lisäksi on erittäin tärkeää katsoa tulevaisuuteen, sillä on tärkeää, että yrityksen tarjooma ei ole kilpailukykyinen vain nyt, vaan myös tulevaisuudessa. Uusia ideoita voi saada normaalin liiketoiminnan lisäksi esimerkiksi henkilöstöltä, asiakkailta, kilpailijoilta ja kumppaneilta.

Koulutuksessa opittiin konseptoinnista, sillä tuotteistamiseen liittyy vahvasti copy-paste-ajattelu, eli monistus. Yksi tuotteistamisen lähtökohdista on, että kaikkea ei tarvitse aina tehdä alusta asti, kyseessä on prosessien monistaminen, eli konseptointi tai vakioiminen. Osallistujat saivat tietoa mitä hyötyä konseptoinnista on, ja kuinka tehdä sitä.  Opittiin, että tuotteistamisen aste riippuu yrityksen tarjooman luonteesta, sekä strategiasta. Yleensä yritykset konseptoivat palvelunsa kahden ääripään, eli täysin konseptoitu – täysin uniikki tuote, välille. Osaa palveluista ei kuitenkaan kannata tuotteistaa, vaan jotkin palvelut kannattaa räätälöidä, mutta silloin hinnan tulisi olla sen mukainen. Kouluttaja kertoi tuotteistamisen seitsemän prinsiippiä, eli ohjenuoraa, joita voidaan käyttää apuna tuotteistamisessa.

Työpajassa opittiin, että tuotteistamisessa on tärkeää tuntea asiakas: mitkä ovat hänen kipupisteensä, mitä hän haluaa, miten hän haluaa ostaa, ja mitä hän arvostaa. Osallistujat tekivät ryhmätyönä asiakasprofiilin, johon kuvattiin asiakasta, ja kotitehtäväksi tuli tehdä asiakasprofiili, jonka kanssa jatketaan seuraavassa työpajassa. Kotitehtävässä oleva asiakas voi olla jo olemassa oleva asiakas, tai ihanneasiakas, jota yritys tavoittelee.