Syyskesä: Marjastusaika ja kesäillat

Hilla kypsyy heinäkuun puolenvälin tienoilla. Poiminta-aika hillalla on melko lyhyt, sillä paras satokausi kestää usein vain pari-kolme viikkoa. Hillasoilla kulkiessa voi päästä poimimaan jo samaan aikaan kypsyvää mustikkaakin. Mustikan satokausi kestää kuitenkin pidempään, syyskuun alkupuolelle saakka. Puolukkametsään marjastajan kannattaa puolestaan suunnata mustikanpoiminnan jälkeen syyskuun alusta alkaen. Karpaloita voi löytää syyskuun lopulta lumentuloon saakka. Kesäillat ja auringonlaskut heijastuvat Ranuaa ympäröivistä järvistä yöttömän yö väistyessä.

päivän pituus 1.8. 18:38 h

Syksy: Sienestysaika ja ruska

Osa sienistä kypsyy jo kesällä, mutta syksyn sateen jälkeisestä tuoksusta ja kirkkaista väreistä tunnistaa vuodenajan vaihtuneen ja tietää, että on aika kaivaa sienikori esiin ja suunnata metsään. Erilaisia tatteja, rouskuja ja haperoita löytyy Ranuan vaihtelevista metsistä. Sienten löytämistä voi hankaloittaa maahan tippuneet värikkäät lehdet. Ruska-aikaan Ranualla näyttääkin toisinaan siltä, että puut loistavat omaa valoaan. Lehtipuut vaihtavat ylleen keltaisen ja oranssin eri sävyt ja metsänpeitto verhoutuu punaisiin.

Päivän pituus 1.9. 14:48 h

Syystalvi: Talviuni ja ensilumi

Ensilumi sataa Ranualle yleensä lokakuun tienoilla, mutta sulaa vielä pois lauhemman sään myötä. Pohjoistuuli, kylmät yöt ja vesisateen vaihtuminen pakkasen kirpeydeksi kertoo jälleen vuodenajan muutoksesta. Muuttolinnut suuntaavat etelään, ja taivaalla voi nähdä vaikuttavia kurkiauroja. Karhut vetäytyvät talviunille. Maa alkaa jäätyä ja vesistöjen reunoille saattaa ilmestyä jääriitettä, luonnon pitsiä. Syystalvi on erityisen mahtavaa aikaa kahdenlaisille ihmisille. Heille, jotka rakastavat pimeitä iltoja takkatulen loimussa lämpimän teekupin kanssa, ei löydy sopivampaa vuodenaikaa nauttia viltin mutkassa villasukat jalassa. Ja heille, keitä pakkasen ensikuura houkuttelee retkille, tarjoaa tämä lumeton vaihe mahdollisuuden liikkua maastossa todennäköisesti melko rauhassa marjanpoimijoiden ja sienestäjien levätessä.

Päivän pituus 1.10. 11:18 h

Päivän pituus 1.11. 7:38 h

Sydäntalvi: Hiljaisuus ja revontulet

Ranualla on aina mahdollisuus päästä ihmisten aiheuttamien äänien ulottumattomiin. Talvisin hiljaisuus korostuu, kun kinokset vaimentavat kaiut ja luonto on vaipunut talviuneen. Vain revontulten leikki taivaalla, omien askelten narske hangella ja pienet eläinten jäljet puunjuurelta toiselle muistuttavat, ettei aika olekaan pysähtynyt. Revontulia voi nähdä syksystä kevääseen, kun yöt ovat riittävän pimeitä paljastamaan niiden loimun. Talvisina pakkasöinä taivas on usein kirkas ja lumi heijastaa kuunvaloa siten, että revontulien katselijalla on jopa mahdollisuus liikkua ilman lisävaloa.

Päivän pituus 1.12. 4:08
Talvipäivän seisaus 22.12. 2:51 h

Päivän pituus 1.1. 3:16 h

Kevättalvi: Pilkkiminen ja hankikanto

Laajat järvenselät ja suot suorastaan vaativat laittamaan sukset jalkaan ja suuntaamaan yön aikana kovettuneelle hangelle. Aamuaurinko herättää joka päivä hiukan aikaisemmin ja liikkeelle lähtiessä voi olla ensimmäinen kulkija uudella hangella. Hiihtäen tai lumikengillä tuntuu pääsevän minne vain – ääretöntä vapautta! Hankia pitkin pääsee myös uusille pilkkipaikoille ja kevätauringon alkaessa lämmittää, tulee tästä pohjoisille kansoille tyypillisestä kalastusmuodosta houkuttelevaa ajanvietettä myös ensikertalaisille. Keväthanki heijastaa auringonsäteilyä tehokkaasti, joten aurinkolasit ja -rasva ovat tarpeen hangilla liikkuessa ja pilkillä.

Päivän pituus 1.2. 6:36 h

Päivän pituus 1.3. 10:00 h

Kevät: Luonnon herääminen ja jäidenlähtö

Keväällä aikakäsitys muuttuu. Päivät pitenevät ja luonto muuttaa olemustaan kiihtyvällä tahdilla. Vaikuttaa siltä, että lisääntynyt auringonvalo todella tuo myös lisää tunteja vuorokauteen. Karhut ja muut talvehtivat eläimet heräävät talviuniltaan, ja linnut muuttavat takaisin pesimäalueilleen.  Maisema muuttuu joka päivä, ja missä edellisenä päivänä on voinut olla joki jäässä, voi seuraavana päivänä virrata vesi jo valtoimenaan. Usein jäidenlähtö joissa on kunnioitusta herättävä luonnon näytelmä, kun jäälautat muodostavat patoja, jotka sitten purkautuvat rymisten alas virtaan. Paljastuvan lumen alta voi löytää edellisvuoden karpaloita.

Päivän pituus 1.4. 13:40 h

Kevätkesä: Kevätkylvö ja poron vasat

Kevään päivien lämmetessä kesää kohti alkaa kuhina. Ranuan keskustan ympärillä on maaseutua ja erilaisia tiloja, joilla suoritetaan niin kylvöjä kuin seurataan laitumelle kirmailevia eläimiäkin. Kasvukausi on Lapissa melko lyhyt, joten sopivien olosuhteiden koittaessa, ei ole aikaa hukattavaksi. Porot puolestaan vasovat kevätkesän aikana, useimmiten toukokuussa. Poron vasat ovat ketteriä ja liikkuvat sujuvasti emänsä perässä metsissä ja soilla.

Päivän pituus 1.5. 17:19 h

Kesä: Keskiyön aurinko ja räkkä

Keskiyön aurinko ja yötön yö on yksi ainutlaatuisesta valon ominaisuudesta Lapissa. Suomessa keskikesän juhlaa vietetään juhannuksen aikaan ja Ranuallakin mökit täyttyvät auringonvalosta nauttijoista. Yöttömän yön aika kestää Ranualla kolmisen viikkoa alkaen ennen kesäkuun puoltaväliä ja kestäen kesäkuun loppuun. Ympäri vuorokauden paistavalla auringolla on aivan erityinen vaikutus marjoihin, kun valo muodostaa marjoihin sokeria. Keskikesällä alkava hyönteisaika, eli räkkä, kerää poroja tokkiin avoimille paikoille, kuten teille. Räkkäaikana ulkona liikkujien on suositeltavaa varustautua hyönteissuojilla, kuten aineilla tai tarkoitukseen tehdyillä vaatteilla ja asusteilla.

Päivän pituus 1.6. 21:28
päivän pituus juhannuksena 24 h

Päivän pituus 1.7. 23:05 h